lauantaina, elokuuta 15, 2009

Kuluttajana tekniikkalelujen viidakossa

Tietotekniikka vähentää matkustamista ja säästää luontoa. Tietotekniikka välittää tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita ilman fyysisiä erillistuotteita ja siten säästää luontoa. Mutta toki tietotekniikka on rautaa ja energiaa ja siten kuluttaa luontoa.

Olen päätellyt niin, että on paras hankkia parhaita ja siten myös kestävimpiä laitteita. Vaihdan puhelinta harvoin. Edellinen Nokia 3110 kesti vuodesta 1998 vuoteen 2006 eikä ollut kertaakaan korjattavana. Nykyinen Sony Ericsson 800i vaatii pientä korjausta nyt ensimmäistä kertaa, ohjausnappula on kulunut eikä yhdistä alaspäin kunnolla. Pidän puhelimen aina suojapussissa käsilaukussa.

Monimutkaiset älypuhelimet ovat hienoja ja niillä voi tehdä kaikenlaista. Omaan käyttööni tarvitsen puheluiden ja viestien lisäksi kohtuullisen kameran ja helpon keinon lähettää kuvia nettiin. Nykyistä en siis pienen vian vuoksi käy vaihtamaan. Tai sen vuoksi, että on uusia hienompia malleja.

Vastuullista toimintaa -blogissa on hyvää mietiskelyä ja laskelmia elektroniikan hiilidioksidipäästöistä.

Vallitsee edelleen ikävä noidankehä. Yritykset haluavat tietenkin saada jatkuvaa myyntiä. Jos myydään kestäviä tuotteita, niiden markkinat hiipuvat. Tätä harmittelin, kun miniläppäri ei lähtenyt käyntiin. Pieni (ja sinänsä vähemmän tuhlaava) laite on tehty mahdollisimman halvaksi. Kätevä kyllä ja helppo kuljettaa mukana, mutta mitä sille tehdään, kun se hajoaa?

Vaikutuin vuosi sitten, kun lainasin tyttärelle hetkeksi koekäyttöön ystäväni vanhaa Macbookia. Kone oli vuodelta 2005, yhtä vanha kuin hiiiiidas, mutta edelleen muuten toimiva Fujitsu Tablet PC. Mac toimi notkeasti, noin viisi kertaa nopeammin kuin saman ikäinen Windows-laatuläppäri.

Harvat ihmiset edelleenkään silti hankkivat Macintoshin koneita. On pelisyitä ja muita. Ymmärrän. Nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Kun nyt opiskelua varten mietin kevyen kannettavan hankintaa, päätin, että ei mitään puhelimen ja tietokoneen väliltä, ei minikannettavaa vaan kestävä pikkumac. Sen hinnalla olisi toki päässyt lentokoneella lomamatkalla, mutta päätin senkin jättää väliin (tosin hiukan kaihoisasti).

Macin ympäristöystävällisyyttä on moitittu ja yritys on tehnyt jotain asian eteen. Mutta kyllä pitää miettiä tuota elinkaarta. Ennemmin hintavampi laite, joka kestää kaksi kertaa niin kauan kuin huokeampi. Ja huoltaminen kunniaan.

Ostamisen vuoksi ei nykyään tarvitse matkustaa. Chatillä kontakti tuttavan kautta hyvään myyjään, joka soitti, sovimme kaupan, lasku tuli heti sähköpostiin, maksoin verkkopankissa ja nyt odotellaan postista pakettia. Ja tämän liikkumattomuuden vastapainoksi hippasen varpasillaan hiekkatielle, paljasjalkajuoksu on hittijuttu.

Ei kommentteja: