keskiviikkona, tammikuuta 16, 2013

Opintokerho – vertaisoppimisen kultaa!

Joulusiivouksen aloitin virtuaalipuolella, sähköpostisumasta ja huokaisin Facebookiin, että ei näin, tarvitaan tolkkua infohyökyyn. Siinä keskustelun edetessä kehkeytyi ajatus Evernoten mahdollisuuksista järjestää muistettavia asioita, muistiinpanoja, tehtävälistoja ja muuta sellaista.

Vapaan sivistystyön seniorina, opintokerhohurahtaneena ehdotinkin sitten Evernote-opintokerhoa (tapahtumailmoitus Facebookissa). Ja ketju jatkui. Ajankohta loksahti paikoilleen, paikka siunaantui, netti fyysisen paikan jatkoksi. Loppujen lopuksi vielä havaittiin, että tämä epävirallinen oppimisjuttu on hyvinkin juuri AVO-hankkeen (avoimet verkostot oppimiseen) pilottitoimintojen ytimessä ja pientä työaikaresurssia saadaan sitä kautta (opintokeskuksilta on myös mahdollista saada suuruusluokkaa 3 € / opintotunti valtionapua, mutta siihen emme nyt turvaudu).

Tänään siis käynnistyi Evernote-opintokerho. Sosiaalisen HUBin tiloissa Helsingissä oli 9 ja Skypen kautta netitse 5 ihmistä paikalla: ideaalinen opintokerhon ryhmäkoko.

Aloitimme pienten tarinoitten kierroksella: kuka olet ja mikä on suhteesi Evernoteen. Kirjoitimme yhdessä muistiinpanoja Etherpadiin: mitä tämä ryhmä jo osaa ja mitä haluttaisiin oppia. Esittelykierros oli innostava. Miten erilaisia reittejä ihmiset löysivät paikalle, tuttu, tutun tuttu, nettituttu, somekonkari, oppimiselle utelias, untuvikko, Evernoten syväosaaja, juuri palvelun koneelleen ladannut, laidasta laitaan. Jokaisella jokin oma anti yhteiseen kekoon. Osaamista ja oppimisen intoa.

Olin ihan fiiliksissä, kun tarinakierros eteni. Mainitsin siinä tilanteessakin, miten yhdeltä osin olemme kokoontuneet järjellis-rationaalisesti hankkimaan hyödyllistä osaamista omaan arkeen, mutta miten toisaalta oppiminen läpi iän on jotain muutakin, miten se yhteinen tilanne luo lämpimän nuotiopiirin, kohtaamme ihmisinä, annamme ja saamme, olemme sosiokonstruktiivisen oppimisen ytimessä.

Lankalinja puuttui, Skype vähän pätki, pientä yhteyssäätöä, mutta kivasti etäläiset tulivat äänillään ja tarinoillaan lähelle. Itsekin jouduin pomppimaan tilanteesta toiseen. Opintokerhon moottori lähti käyntiin. Vertaisoppimisen loisteputki syttyi. Tarinakierrokselta saatiin jo helmiä. Agendan kehittelyn aikana kirkastui seuraava askel, kaksikin. Alustava etenemispolku muotoutui.

Opi Evernote -blogi lihoo lähitulevaisuudessa. Tapaamme suunilleen kerran kuussa kevättalvella, juhlimme kesän korvalla ylen oppineina saavutuksiamme. Opintokerhohenkeä kuvastaa mainiosti se, miten ryhmä päätti olla yhteyksissä Evernoten perustajaan Phil Libiin.

Joskus aikoinaan kiteytin opintokerhon ideaksi 3H: Halpaa, Hauskaa ja Hyödyllistä. Totta totisesti sitä. Se ilo, se, miten ihmisiä motivoi myös halu oppia jotain, jotta voisi jakaa opittua eteenpäin, ja ihan vain sekin, että voi olla mukana, omalla tavallaan. Kiitos ihanat ihmiset monitasoisesta opintokerhostamme! Jatkuu...

(Osa Facebookiin viittaavista linkeistä ei avaudu, ellet ole palvelun käyttäjä tai kaverini.)

1 kommentti:

Nina R. kirjoitti...

Tämä on tosi inspiroivaa! Myös siitä näkökulmasta, että miten tätä voisi soveltaa koulussa oppilaiden kanssa. Miten oppilaita voisi ohjata perustamaan opintokerhoja ja oppimaan niissä? Valtava aivomyrsky menossa, kiitos siitä :)